Kissanpäivistä koiranilmoihin

Näin ne päivät vaan vierähtää käsistä kun on tekemistä!

Luodaanpa katsaus edeltävään viikkoon, kun mielitiettyni rantautui tapasmaahan. Syöksähdin 19. päivä lauantaina aamutuimaan Valenbisin kanssa bussiasemalle, josta moottoroitu kulkupeli vei minut ja kaksi kanssakulkijaa Barcelonaan. Barcassa oli sateinen sää, joka ei mieltä ylentänyt. Odotettavissa oli kuitenkin henkilökohtainen auringonnousu, kunhan lentoasemalla tapaisin tutut kasvot.

Meitsillä oli hiukan luppoaikaa ennen kuin piti lentokenttäbussiin kiipeäminen olisi tarpeellista. Otin siis kaiken irti ja läksin kulkemahan (ei-kovin-taajaa) siksakkia Barcassa. Muun muassa kusella piti käydä, joten kiipesin likellä olevan El Corte Inglesin ysikerrokseen tekemään nesteteon. Samalla näppäsin sadekaupungista kuvan yläkulmista:

Helpotettuani itseäni aloitin kuljeksinnan. Kaupungilla oli jonkin verran populaa, huomaa kyllä että Barcelona vetää turisteja, jopa kehnolla säällä.

Ilmasii designkirjoi

Deesikni oli myös melko näkyvässä osassa katukuvassa. Taisin kuljeksia jonkinlaisen kampualueen läpi, mm. yksi kirjakauppa tyhjensi varastoaan ja minäkin kävin kyykkimässä jengin keskeltä englannin- sekä espanjankielisiä kirjoja. Onpahan plärättävää täällä kommuunissa.

Konfettia

Katuja puleerattiin urakalla, valitettavasti en tullut näppäisseeksi kuvia kiinteistönhuoltomiehistä työssään, mutta harjakoneita puski joka kujalla vastaan. Kyse oli tuskin perussiivouksesta, maassa oli merkkejä isommasta ilakoinnista.

Stura Möbilen

Barcelonassa oli viime viikonloppuna mobiilialan suurmessut, joista oli jo hiukan hehkutusta katukuvassa. Kaupungilla toimi langaton verkko ja mm. Movistarin liike em. jättiluurin vieressä oli valjastettu mobiilimaailman esitelmöintipistein.

Alan kouluja

Tässä kohtaa oli Pekko tallustellut ja kuluttanut aikaa tarpeeksi ja nappasi pikkupuodista juustonokareen, mehua ja patongin kainaloon ja hyppäsi bussiin kohti terminaalia.

Terminaalista löytyi eräs turkulaistunut pk-seudun tyttö, jonka nappasin reppuselkään ja vein takaisin kaupunkiin, ai että!

Tärkeintä oli tietenkin se, että Neukku toi mulle kasan kledjuja, jotka ei ollut mahtunut mukaan ekaan saapumiserään. Plus kakkosluuri Espanja-sim-kortilleni. Movistarin puhelut maksaa kyllä täällä melkein saman verran mitä roaming-puhelut, että voittosuhde on melko mitätön :)

Tyttelin kanssa kiersimme kyliä tuplakiikarein pimenevässä kaupungissa. Eeppinen löydös oli paikallisen laukkufirman puoti, josta sai entisistä mainosjulisteista tikattuja veskoja! Hand made in Barcelona; näitä saa facebook-sivuilla tehtailtua ihan oman mieltymyksen mukaan, joskin tarjontaa oli jo puodissakin melkoisesti.

Jokainen on vähän niinku uniikkikappale!

Mielenkiintoista esillepanossa oli se, että seinä oli magneettimaalattu, ja laukkujen sisällä oli pieni nyssäkkä, jossa oli metallikortti, jolloin kaikki laukut oli nostettavissa seinältä testiin ja aseteltavissa takaisin. Näiden kuvissa olevien laukkujen lisäksi reppu- ja kassimalleja oli tusinan verran erilaisia, lisäksi meikkilaukkuja ja lompakoita. Olivatpahan sahanneet skeittilaudan dekistäkin aurinkolasit; joskin niiden hinta olikin jo sitten "designattu" likemmäs kolmeensataan.

Esimerkki laukun synnystä

Alla olevat viiksituotteet menevät suoraan TOM Ry:lle terveisinä!

I never moustache the time again.

 Nälkäkin iski illan mittaan, sen lisäksi että söimme nutella-caramel-vohvelim kadulla ennen kuin astuimme kauppahalliin ihmettelemään nyljettyjä jäniksiä, täräytimme tietysti kinkkua...

Hammaster slaissaamassa

 Ja tapakset, joskin alla oleva oli hienoinen pettymys. Mielenkiintoinen kokemus mutta pettymys. Ja ehkä vähän liian tanakka latinki iltaa vasten!

"Vähän tapaksia ja olut, kiitos"

 Täällä on kova meininki irtisanomis- ja leikkausasioissa. Näkymätön mielenosoittaja makasi maassa ja piteli kylttiä, kun Neukku poseerasi vakavan asian puolesta:

Dimitir = erottaminen

 Päätin liittyä jengiin. Dimitir no es un nombre ruso!

...ja seuraavana päivänä tilanne olikin jo tulilla!
Kävimme Neukun kaa tsekkaa La Sagrada Familian julkisivua 9000 turistin seassa, ja matkalla Barcelonan bussiasemalle saimme vielä väistellä mieltä osoittavia kansalaisia. Melko lailla oli muuten lääkärintakeissa tai hoitsuasuissa (ei-silleen-riettaalla-tavalla) olevia henkilöitä. Mahdetaankö leikkaukset tehdä (hehe) terveydenhuollossa?

Se siitä Barcelonan viikonlopusta. Seurannut viikko kuvakollaaseineen tärähtää seuraavaan blogaukseen!

-pekuli