lauantai 2. helmikuuta 2013

Kotona ollaan!

Tänään sijoitin. Takuumaksun ja helmikuun vuokran verran. Nyt löytyy oma pikku huone Benimacletin Biksistä. Facebookkaajat näkee linkistä sivun, muille tarjoan näkymän olohuoneen kirjahyllyyn:

LP-soitin toimii! Hyllyssä arkkitehtuuri- ja designkirjoja
Vuokranantajani on Barcelonassa asuva muotoilija. Saavuimme sovitusti neljältä kadunvarteen neljäksi ja nykyinen ex-kämppiksemme vei roskia ja kysyi, mitä venttailemme. No, tällit olivatkin asunnossa, täällä loppusiivoiltiin innokkaasti. Tai siis, nykyiset vuokralaiset vähän vähemmän innokkaasti, vuokraisäntämme ÄITI, sydämellinen valenciaanorouva, sekä kaksi robotti-imuria puuhasivat kämpän siisteystason kohottamisessa.

Cash money young money - siinä siirtyy käteistä Mr. Schickadancen laukkuun
Meillä on pikkuinen telkkari, langaton netti (joka ei kanna huoneeseen johon muutin, joten Skypepuhelut hoidetaan olkkarissa vast'edes), pyykinpesukone (kahden viikon täyttämä muovikassi pääsee pulverin kanssa pyörimisdeiteille. Kävimme hakemassa kaupunkipyörien kanssa ruokatarpeet Pablon luota ja pistäydyimme tulomatkalla Mercadonaan hakemaan hiukan täydennystä. Nämä Mercadonat ovat liki aina läpi talon, siis tuplasisäänkäynnillä varustettuja, marketteja. Toisella puolella oli säilytyslokerot, toisella ei. Ja me raukat tulimme sisään siitä ovesta, jossa niitä ei ollut - kävelimme kassalle viime viikon ostoksia Mercadonan kestokassissa ja saimme kassalla tulista tylytystä (espanjaksi, luonnollisesti), että saattaisimme olla myymälävarkaita. Kassissamme nyt oli suurin piirtein kaikki pakkaukset avattuja / puoliksi käytettyjä, joten oli hiostavaa yrittää selittää, että tässä ollaan muuton keskellä, losiento.

Kassaneidin "asiakaspalveluasenne" sopi alhaiseen verensokeriin vallan huonosti, joten kotimatkamme varrella astuimme vielä Domino'siin nappaamaan muuttojuhlapitsat.

On perin ahdistavaa ymmärtää mitä toinen osapuoli sanoo, mutta oma lauseenmuodostus on kuin Helen Kellerin ensimmäiset sanat. Tämän tapahtumaketjun rohkaisemana otan taatusti niin paljon espanjankursseja, kuin koulussa suinkin on mahdollista.

Nyt Suomessa onkin jo alkuyö, mutta huomenna poismuuttava puolalaistypykkä, Magda, sanoi menevänsä ystävänsä synttäreille ja olemme myös tervetulleita. Siispä taidamme tehdä vielä ekskursion etelämmäs, mikäli voimia piisaa.

EMT Valencian bussi-metro-kortti Valenbisi-ominaisuudella
Huomenna on vielä vapaapäivä ennen koulun alkua, ajattelin olla reipas ja ottaa kamerani selkään ja fillaroida kaupungissa tutustumassa paikkoihin vähän laajemmin. Tai sitten kokeilen bussilottoa. Kumpaankin löytyy nyt kortti:

Tosin, jos päädyn fillariurakkaan, joka toinen kaupunkipyörä on aika ruokottomassa kunnossa... 
Teiden ritari

Cruisin' with the basket
Neukkua on kyllä ikävä.

-Pekuli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti